Siirry suoraan sisältöön

Etusivu
Ajankohtaista
Galleria
Yhteystiedot
Miekankosken museoiden historiaa

Etusivu
Ajankohtaista
Galleria
Yhteystiedot
Miekankosken museoiden historiaa

Kenttälinnoitusnäyttely 2021

Kotimuseon kolmen näyttelyn sarja päätöksessä: Kenttälinnoitteet 1916, Suomen itsenäistyminen 1917 ja Sisällissota 1918

Kenttälinnoitteet ovat osa ensimmäisen maailmansodan venäläisten rakennuttamaan puolustusvarustusta, kun pelkäsivät saksalaisten maihinnousua ja hyökkäystä Pohjanmaan suunnalta. kohti Pietaria

Koko eteläinen Suomi varustettiin kenttälinnoituksin, 82 paikkakunnalle niitä rakennettiin

4. d. 20210819_184006

Myös Helsingin seudun maa- ja merilinnoitukset ovat osa tätä samaa venäläisten puolustusvarustusta

Luhtasen kylässä kenttälinnoituksia rakennettiin lähinnä Alhon tilan maille sekä Pyhäkoskelle

Alhon naapurissa Eskolassa oli venäläisten sotilaiden työmaakonttori ja he myös majoittuivat siellä, myöhemmin pihan viereen rakennetussa parakissa.

5. 20210819_182741

Linnoitukset pääosin louhittiin kallioihin, niihin porattiin reiät räjäytystä varten. Poranpitäjien piti olla tarkkana!

Eskolan riihen taakse rakennettiin paja, missä mm. teroitettiin kenttäahjolla poranteriä, joita porapojat ahkeraan toivat työmailta.

Ahjoon tarvittiin hiiliä ja niitä varten rakennettiin sitten Alhon Haavanalaseen hiilimiilu.

Alkuperäinen dynamiittihylly Eskolasta. Se säilytettiin keittiössä aivan lähellä hellan avotulta, jotta dynamiitti pysyi kuivana!

Nallien säilytyslaatikko. Venäläiset upseerit kuljettivat dynamiitit ja nallipojat sitten nallit.

Väinö Linna kuvaa myös linnoitustöitä Täällä Pohjan tähden alla 2. osassa.

8. f. 20210819_182919

Harvassa kohdin pystyttiin kaivamaan hiekkamaahan vallihautoja, niihin rakennettiin tukirakenne pyöröhirsistä.

Linnoitusten ajalta on säilynyt venäläisten "varovasti lasia"-laatikko ja mahdollisesti sotilaan vieressä olevat kivihakut.

Pietarin työmailta tuli linnoitustyömaalle Alhon maille myös kirgiisejä, tarinoiden mukaan kiinalaisia, mutta ne eivät pidä paikkaansa.

Linnoitustyömailla oli suuri vaikutus Sisällissodan syntyyn ja taisteluihin Mäntyharjulla. Miekankoskelle perustettiin mm. oma työväenyhdistys, missä jäseniä oli peräti 590.

Kolme kuvaa Mikkelin rautatieasemalta vuoden sisällä: venäläiset juhlivat tsaarin kukistumista, mäntyharjulaiset valkoiset asemalla ja saksalaiset sotilaat asemalla. Näin ne ajat vaihtuivat...

Näyttelyopastuksen jälkeen retkeiltiin Naulasalmelle Museoviraston aikanaan kunnostamille linnoituksille.

Näyttelyä leimasi opastuksen osalta korona-aika turvallisuusohjeistuksin. Päivi Tuokko toimi oppaana.

Retkellä tutustuttiin myös heimo-, linnalääni- ja valtakunnanraja-asioihin. Taustalla Naulasalmi, mitä myöden Ruotsin-Venäjän raja kulki Turun rauhasta 1743 alkaen.

© 2021 Alhon Kotimuseo. All Rights Reserved.