MIEKANKOSKEN UITTOMUSEO
Miekankosken uittomuseon perustamisesta tuli vuonna 2015 kuluneeksi 25 vuotta. Vuonna 1990 Mäntyharjun kunta haki vuokralaista Miekankoskelle. Edellisen vuokralaisen, yksityisen kalastajaryhmän vuokrasopimus oli päättymässä ja kunnan tavoitteena oli saada omistamansa kiinteistö jatkossa kuntalaisten ja yleiseen käyttöön.
Yrityksemme, tuolloin nimeltään Rakennus- ja mökkivuokraus Poikolainen ay, solmi kunnan kanssa vuokrasopimuksen ja lähti raivaamaan Miekansaarta uiton jäljiltä. Toimintaa ja miljöötä lähdimme rakentamaan paikallisen uittohistorian pohjalta ja syntyi ajatus uittokahvilan perustamisesta vanhaan uittotupaan. Kun raivaustöissä alkoi löytyä paljon vanhoja käytössä olleita uittovälineitä, päätimme lähteä perustamaan myös uittomuseon. Alun perin ajatuksena oli koota eri yhteistyökumppaneista yhteisö, joka vastaisi museotoiminnasta, mutta tämä ei saanut kuitenkaan tuulta purjeisiin. Tästä huolimatta yrityksemme halusi pysyä alkuperäisessä suunnitelmassaan ja lähti sitten yrityksenä museon rakentamiseen.
Uittomuseon rakentamisessa suurena apuna olivat paikallishistoriankerääjä ja -tuntija Kaarlo Salmenkivi sekä uitonhistoriankerääjä ja -tuntija Kauko Keränen. Uittomuseoon kerättiin esineistö Miekansaarelta, osa esineistöä saatiin museokäyttöön kunnan museosta. Lisäksi esineistöä sekä työvälineitä saatiin lahjoituksena yksityisiltä henkilöiltä ja yhteisöiltä. Kauko Keränen lahjoitti lisäksi yritykselle laajan valokuvakokoelman ja Miekankosken Uittomuseo avattiin juhannuksena 1990.
Yrityksemme ylläpiti perustamaansa uittomuseota seitsemän vuotta. Kun matkailutoiminnasta Miekansaarella luovuimme 1996, lahjoitimme uittomuseon Mäntyharjun kunnalle, samoin kuin siihen liittyvän Keräsen valokuvakokoelman.
ALHON KOTIMUSEO
Uittomuseon rakentamisen myötä aloimme kiinnittää huomiota myös Alhon maatilan vanhaan työvälineistöön. Tilalla oli säilytetty ja säilynyt varsinkin vanhoja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tilalla käytössä olleita esineitä ja työvälineitä, joita yksi kerrallaan lähdimme kunnostamaan ja entisöimään. Vähitellen kunnostettua esineistöä alkoi olla niin paljon, että ne täyttivät aitan toisensa jälkeen.
Lähtökohtana alusta alkaen on ollut se, että esineistö kotimuseossa on pääpiirteissään vain tilalla käytössä ollutta esineistöä. Esineet on myös sijoitettu mahdollisimman pitkälti alkuperäisiin käyttöpaikkoihinsa, kuten puimalatoon, kuivausriiheen, myllyyn, hevosajopelit navetanvinttiin jne., jolloin pihapiiriin on muodostunut hyvä kokonaisuus työstä maatalossa ja työn vuoden kierrosta ennen vanhaan.
Vuonna 2012 kylätapahtumaan rakensimme maatalon vuodenkierron maatalouden käyttöesineistä ja vanhoista maatalouskoneista, jolloin joidenkin tilalta eteenpäin siirrettyjen työkoneiden tilalle hankittiin vastaavia koneita. Lisäksi kotimuseoon on hankittu isännän harrastuksena muutama vanha traktori ja joitakin esineitä museoon on saatu myös lahjoituksena.
Alhon kotimuseota on rakenneltu ensin isäntäväen omaksi ja vieraiden iloksi. Kesällä 2015 museo avattiin yleisölle kaikkien halukkaiden tutustuttavaksi.