Galleria

Alhon kotimuseo

Valmet 15-traktori VM-54 opastaa Alhon kotimuseoon!

Alhon kuja toivottaa tervetulleeksi!

Alho

Lintaasiaitta, rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoitusten lintaasihirsistä sata vuotta sitten.

Ruoka-aitasta löytyy esineistöä niin maito-, liha- kuin viljatuotteidenkin valmistukseen liittyen.

Piikojen aitassa esillä on naisten käsitöitä ja niissä tarvittavia välineitä

Vilja-aittaan on koottu vanhaa esineistöä.

Lintaasiaitasta löytyy myös Metsä- ja uittomuseo pienemmässä koossa, muistona Miekankosken Uittomuseon perustamisesta ja ylläpidosta 1990-luvulla.

Myös navetta on kunnostettu museo- ja juhlatilaksi

AIV-torni on myös saanut uuden muodon osana museota

Navetan vintiltä löytyvät ajopelit, tässä valkjärveläiset kiesit.

Sekä tammipyöräiset trillat - lahjoitus kotimuseolle Otavan maatalousoppilaitokselta.

Navetan vintiltä löydät myös vanhat pyykinpesulaitteet, oikealla Alhon isäntäparin häälahja vuosimallia 1951, Pesumaija.

20170910_142603

Kyntökoneet rivissä - Simo-isäntä esittelemässä

IMG-20190630-WA0006

Harmaa Fergu vuosimallia 1952

Koneet valmiina töihin

Alhon puutarhassa voit istua kahvilla tai viettää aikaa muuten vaan.

Kenttälinnoitusnäyttely 2021

Kotimuseon kolmen näyttelyn sarja päätöksessä: Kenttälinnoitteet 1916, Suomen itsenäistyminen 1917 ja Sisällissota 1918

Kenttälinnoitteet ovat osa ensimmäisen maailmansodan venäläisten rakennuttamaan puolustusvarustusta, kun pelkäsivät saksalaisten maihinnousua ja hyökkäystä Pohjanmaan suunnalta. kohti Pietaria

Koko eteläinen Suomi varustettiin kenttälinnoituksin, 82 paikkakunnalle niitä rakennettiin

4. d. 20210819_184006

Myös Helsingin seudun maa- ja merilinnoitukset ovat osa tätä samaa venäläisten puolustusvarustusta

Luhtasen kylässä kenttälinnoituksia rakennettiin lähinnä Alhon tilan maille sekä Pyhäkoskelle

Alhon naapurissa Eskolassa oli venäläisten sotilaiden työmaakonttori ja he myös majoittuivat siellä, myöhemmin pihan viereen rakennetussa parakissa.

5. 20210819_182741

Linnoitukset pääosin louhittiin kallioihin, niihin porattiin reiät räjäytystä varten. Poranpitäjien piti olla tarkkana!

Eskolan riihen taakse rakennettiin paja, missä mm. teroitettiin kenttäahjolla poranteriä, joita porapojat ahkeraan toivat työmailta.

Ahjoon tarvittiin hiiliä ja niitä varten rakennettiin sitten Alhon Haavanalaseen hiilimiilu.

Alkuperäinen dynamiittihylly Eskolasta. Se säilytettiin keittiössä aivan lähellä hellan avotulta, jotta dynamiitti pysyi kuivana!

Nallien säilytyslaatikko. Venäläiset upseerit kuljettivat dynamiitit ja nallipojat sitten nallit.

Väinö Linna kuvaa myös linnoitustöitä Täällä Pohjan tähden alla 2. osassa.

8. f. 20210819_182919

Harvassa kohdin pystyttiin kaivamaan hiekkamaahan vallihautoja, niihin rakennettiin tukirakenne pyöröhirsistä.

Linnoitusten ajalta on säilynyt venäläisten "varovasti lasia"-laatikko ja mahdollisesti sotilaan vieressä olevat kivihakut.

Pietarin työmailta tuli linnoitustyömaalle Alhon maille myös kirgiisejä, tarinoiden mukaan kiinalaisia, mutta ne eivät pidä paikkaansa.

Linnoitustyömailla oli suuri vaikutus Sisällissodan syntyyn ja taisteluihin Mäntyharjulla. Miekankoskelle perustettiin mm. oma työväenyhdistys, missä jäseniä oli peräti 590.

Kolme kuvaa Mikkelin rautatieasemalta vuoden sisällä: venäläiset juhlivat tsaarin kukistumista, mäntyharjulaiset valkoiset asemalla ja saksalaiset sotilaat asemalla. Näin ne ajat vaihtuivat...

Näyttelyopastuksen jälkeen retkeiltiin Naulasalmelle Museoviraston aikanaan kunnostamille linnoituksille.

Näyttelyä leimasi opastuksen osalta korona-aika turvallisuusohjeistuksin. Päivi Tuokko toimi oppaana.

Retkellä tutustuttiin myös heimo-, linnalääni- ja valtakunnanraja-asioihin. Taustalla Naulasalmi, mitä myöden Ruotsin-Venäjän raja kulki Turun rauhasta 1743 alkaen.

Rautu-näyttely Kaiken kansan karjalaisessa päivässä 11.8.2019

Rautu-näyttely Mäntyharjun seurakuntakeskuksessa

Tuomas Tuokko ja myöhemmin poikansa Simo Tuokko omistivat kolme tilaa Raudussa

Simo Tuokko kertoo perhekuntansa vaiheista lahjoitusmaatilanpojista asutustilalliseksi

Kansanpuvut eli feresit sekä Toivo Valkosen rakentama pienoismalli Palkealan tsasounasta

Rautulaisten yksi pääelinkeinoista oli maitotuotteiden valmistus ja kauppaaminen Pietariin

Tuomas Tuokko tuli Laatokan rannalta Metsäpirtistä vävyksi Rautuun, lunasti lahjoitusmaatilan omaksi tilaksi 1884.

Kaikki tärkeät tiedot tallettettiin tuohikonttiin

Evakkomatkan kulkeneet kohvipannut, pienin mummon nyytissä, isommat hevoskuormassa kolisten

Rautu-Joutsa-Rautu-Haukivuori - evakkomatka päättyi asutustilalle

Esillä myös karjalaisia kansallispukuja - Aino-kansanpuku, taustalla kartta Kannakselta 1938

Oikealla Seiskarin kansallispuku ja taustalla Suomen kartta talvisodan jälkeen

Kaukolan kansallispuvut ja Toivo Valkosen pienoismalli Raudun tiilikirkosta

Toivo Valkosen Raudun kirkko - Vakkilan tsasouna - 1656-vuoden taistelujen muistomerkki

Taaempana Tuuterin kansallispuku, edempänä Rautu-Sakkolan kansallispuku, taustalla Laatokan kartta

20170910_145634

20190811_131113

Kansallispukujen tuuletuspäivä juhannuksena ja kansallispukunäyttely kesällä 2019

Aurinkoista Juhannuspäivää 2019!

Keskiaikapukuja esitteli Raakel Vihavainen. Kuva J.Jung

Naisten ja miesten keskiaikapukuja. Vasemmalla Johanna Ärje kehrää värttinällä. Kuva J.Jung

Johanna Ärje kehräsi myös rukilla.

Johanna kehräsi Tuuterin puvussa rukilla ja Marja feresissä eli kansanpuvussa seurasi vieressä. Kuva J.Jung

Kukkakranssien sidontaa opasti Hilkka Jung. Kuva J.Jung

Kukkakranssien sidonta herätti taas niin innostusta, että päätettiin pitää perinteinen loppukesän sidontakurssi elokuussa. Kuva J.Jung

Kansallis-, kansan- ja keskiaikapukuja tuuletuspäivänä. Kuva J.Jung

Keskiaikaiset neidot!

Suuri osa tuuletuspäivän perinnepuvuista jäi esille navetan esittelytilaan: Kaukolan puvut, Tuuterin puku, Hartolan puku.

Perä-Pohjolan tyttöjen puku.

Vasemmalla Seiskarin puku ja oikealla Lapuan puku.

Kansanpuvuista tässä Aino-puku.

Joulukoti 2019

Sisällissotanäyttely 2018

Isoisoäiti päivitti Kansanvalistusseuran kalentereita päiväkirjamerkinnöin vuosia. Vuoden ensimmäisen päivän kirjaus 1.1.1918.

Kenttälinnoitustyöt, Miekansalmen työväenyhdistyksen perustaminen, maanomistus- ja torpparikysymys sekä elintarvikepula jakoivat kansaa kahtia

Alhon sisällissota-näyttely on yksi kolmesta näyttelystä Mäntyharjulla kesällä 2018.

Reki valkoisen ja punaisen suomalaisen välissä on näyttelyn symboli, reki liittyy kaikkiin kertomuksiin näyttelyssä.

Sisällissota- ja kansalaissota-nimet antavat mahdollisuuden tarkastella sotaa historiallisena tapahtumana ja tarkastellen sitä kaikilta puolilta.

Valkoisen ja punaisen Suomen raja halkoi Suomen ja Mäntyharjun maaliskuussa 1918.

Näyttelyssä kuvataan tavalla tai toiselle Alhon väkeen liittyneiden henkilöiden kokemuksia ja kohtaloita sodan aikana.

Vapaaehtoisena valkoisiin lähteneen isoisän, tulevan Alhon isännän vaiheista sodassa.

Yksilökertomukset nostavat esiin sodan teemoja: mm. terroriteot, ilmiannot, pikatuomiot, vankileirit.

Alhon tuleva emäntä toimi lottana Jyväskylässä sotilassairaalassa kevään 1918.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinteisen rakentamisen kunniakilpi luovutettiin Alhon kotimuseolle 16.6.2018

Päivi Tuokon tervetuliaistoivotus ja Alhon seudun historiakatsaus.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön varapuheenjohtaja Juha Kuisma luovutti kunniakilven

Kunniakilpi naulattiin perinteisesti, ensimmäisenä naulaajana talon isäntä Simo Tuokko, toimitusta seuraa Juha Kuisma

Toisena naulaajana Talonpoikaiskulttuurisäätiön puolesta Juha Kuisma.

Kolmantena naulaajana kunniakilven esityksen Talonpoikaiskulttuurisäätiölle tehneen Mäntyharju-seuran puolesta Heikki Koljonen.

Neljäntenä naulaajana Mäntyharjun kunnan puolesta sivistyslautakunnan puheenjohtaja Panu Karjalainen.

Naulaajat ja isäntäväki sekä kunniakilpi taustalla.

20180616_141516

Virallisen osuuden jälkeen tutustuttiin Sisällissota-teemanäyttelyyn.

Sisällissotanäyttely

Juhlakahvit juotiin Alhon tuvassa.

Kunniakilven "puuhamiehet" vasemmalla Juha Kuisma ja Heikki Koljonen.

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlanäyttely kotimuseolla kesällä 2017

100-vuotisjuhlanäyttely syntyi, kun kotimuseon arkistoista löytyi 2.8.1917 lähetetty postikortti (etualalla). Sen jälkeen lähdettiin katsomaan, mitä muuta tasan sadan vuoden takaa löytyy ja löytyihän sitä....

Paitsi postikortteja sadan vuoden takaa, löytyi myös postimerkkejä. Ensin vuoden 1917 alkupuolelta venäläiset postimerkit ja sitten lokakuussa ilmestyneet ensimmäiset Eliel Saarisen suunnittelemat leijona-postimerkit.

Valokuvia löytyi monenmoisia, mutta myös laatikkokamera, jota tuolloin käytettiin. Kuvassa myös valokuvien kehityslaite.

Visiittikorttien kulta-aikaa oli myös sata vuotta sitten. Parhaimissa piireissä näitä taidevalokuvia vietiin sukulaisille ja ystäville tuliaisiksi tai lähetettiin muistamiseksi. Niitä säilytettiin sitten hienoissa visiittikorttialbumeissa.

Visiittikortteja varten valmistettiin omat valokuvakehykset, joihin visiittikortti oli helppo kiinnittää.

Löytyi myös isoäidin nuottikokoelma, joissa laulu-pianoduonuotteja vuodelta 1917.

Juhlanäyttelyyn nostettiin esille myös Mäntyharjun 400-vuotisjuhlatapahtumaan Pyhäkosken koululle koottu valokuvakokoelma Pyhäkosken talouskylien alueelta. Moni kuva jo liki sadan vuoden takaa.

Maatalouskotimuseossa esillä tietenkin oli maatalouslehtiä tasan sadan vuoden takaa. Tässä Pellervo-lehden vuosikerta vuodelta 1917.

Samoin Maatalous-lehden vuosikerta vuodelta 1917.

Monenlaista maatalouden sadan vuoden takaiseen historiaan liittyvää oli näyttelyssä esillä.

Edellisten polvien Paavo-isäntä valmistui 1917 Kurkijoen maamiesopistosta agrologiksi. Hänen oppikirjansa ovat kokonaisuudessaan säilyneet. Taustalla maamiesopistojen ja maamieskoulujen kartta vuodelta 1912.

Suurin osa lapsista sai luku- ja laskuoppinsa kiertokoulussa, omaa kansakoulua ei vielä Luhtasessa sata vuotta sitten ollut. Esillä oli kiertokoulun aapinen, lukukirja ja laskukirja.

Suomi näkyy kokonaisena sadan vuoden takaisessa Suomen kartassa (1900). Mukana siis Karjalan kannaksen Raudun-pitäjä, missä Simo-isännän juuret ovat.

Näyttelyyn esille nostettiin myös Lotta-puku - niin tärkeä osa Suomen itsenäisyystaisteluja.

Koko maailmaa sadan vuoden takaisessa maapalossa pääsi myös ihmettelemään.

Sortovuosien aikaan kokoontua sai vain laulujuhlille ja maatalousnäyttelyihin. Näyttelyssä esillä oli taiteellisia kunniakirjoja maatalousnäyttelyistä sadan vuoden takaa.

Keskiaikatapahtuma 27.6.2015

Piispa Maunu II Tavast vieraili kansan parissa vahvistettuaan 600 vuotta sitten heimorajan hämäläisten ja savokarjalaisten välille. Kuva: Jani Rautiainen

Tapahtuman vieraita Savosta upeissa puvuissaan. Kuva: Jani Rautiainen

Jousiammuntakisa heimojen välillä, tällä kertaa savokarjalaiset voittivat hämäläiset.

Keskiaikaisesta musiikista vastasivat alan ammattilaiset Anna Pudas ja Patrik Weckman. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Poukan keskiaikaseuran väki Kotkasta ja Taavetista ja Hämeen keskiaikaseuran väki Tampereelta viettivät leirielämää usean päivän ajan. Kuvassa valmistuu murkinaa isolle perheelle. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Saunavastan tekoon saatiin myös ohjausta. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Tapahtumassa nähtiin monenmoista käsityöntaitajaa, tässä esillä lautanauhan valmistus. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Edes hurja raesade ei haitannut hienoa tunnelmaa. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta luennoi vuoden 1415 rajasta. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Keskiajalla lankaa ei kehrätty rukilla vaan värttinällä - sen taitajia Jyväskylästä. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Koivun tuohitöiden ja leppätorvien valmistukseen saimme myös tutustua. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Pieni vieras Poukan keskiaikaseurasta Kotkasta. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Eränkävijätkin ennättivät paikalle, tässä metsästäjän laavu. Kuva: Ilkka Salmenkivi

Hämeen keskiaikaseurasta elävöittäjiä. Oikealla Hanna Kivelä, joka asiantuntijana kertoi keskiaikapukeutumisesta ja ruokakulttuurista. Kuva Ilkka Salmenkivi

Luhtasen osakaskunnan 100-vuotistapahtuma Alhossa 2012

Gallery not found.

Visaseuran retki 10.7.2015 (Kuvat pääosin Markku Sohlman)

Visaretken vieraita tulossa.

Visaseura ry:n puheenjohtaja Antti Koskimäki tervetuliaispuheen pidossa.

Retken järjestäjät, isäntäväki Simo ja Päivi Tuokko

Visaseura ry:n sihteeri Tapio Kamppila vas. ja puheenjohtaja Antti Koskimäki oik.

Visaretkeä ja retkipäivää johti Simo Tuokko.

Visaretken vieraita "luentosalissa" Alhon puimaladossa.

Haasteena oli kuljettaa retkeläiset mantereelta veneillä Naulasaareen.

Iloisten ja ahkerien talkoolaisten avulla se onnistui.

Venematkaa onneksi oli vain 150 metriä ja sää oli suosiollinen.

Välillä ehti soutumies huilatakin, kun 140 retkeläistä vietiin saareen eri aikaan neljässä ryhmässä.

Paavo Salmenkivi oli istuttanut Naulasaareen visaviljelmän, 4000 visakoivun tainta 1960-luvun alkuvuosina, neljälle eri lohkolle.

Kaarlo Salmenkivi on jatkanut isänsä Paavon visaviljelmien hoitamista 1980-luvulta.

Visaseuralainen asiantuntevasti tutkii Naulasaaren visaa.

Tyypillinen Naulasaaren visakoivu. Visapuistikko löytyy vielä saaresta, mutta visapuutkin vanhenevat ja pian on hakkuiden aika.

Visapuistikon hoitaja Kaarlo Salmenkivi.

Oikealla paikallinen asiantuntija Jari Mäntynen Tyllilästä sekä Ensio Soutamo vasemmalla.

Visa-asiantuntijat koolla.

Neljänä eri ryhmänä tutustuttiin Naulasaareen.

Sillä välin kun yksi ryhmä oli Naulasaaressa, toista ryhmää veti kenttälinnoituksilla Heikki Koljonen.

Kenttälinnoitukset räjäytettiiin kallioihin 1915-17, kun venäläiset pelkäsivät saksalaisten hyökkäystä maitse pääkaupunkiinsa Pietariin.

Linnnoitustöitä johtivat venäläiset upseerit ja saphöörit, kertoo Heikki Koljonen.

Kolmas ryhmä tutustui samanaikaisesti lintaasiaittojen esineistöön Päivi Tuokon opastamana.

Neljäs ryhmä tutustui Alhossa Aatrasta myllyyn-kierrokseen Simo Tuokon opastamana

Välillä ruokailtiinkin.

Visatöitä oli myös esillä.

Simo Tuokko esitteli sorvaamiaan visaesineitä.

Kauniita visaesineitä

Lopuksi pidettiin päätöstilaisuus.

Tyytyväisinä vedettiin päivän retki lopuksi yhteen.

Alhon kotimuseolta matkattiin vielä päivän päätteeksi Tyllilään tutustumaan visakoivujen jalostukseen.