Opastettu Kenttälinnoitusnäyttely ja -retki linnoituksille, missä esillä myös rajahistoriaa, jatkuvat vielä tämän kesän. Useampana kesänä on kotimuseolla ollut mahdollisuus tutustua näyttelyssä ja retkellä ensimmäisen maailmansodan aikaisiin kenttälinnoitteisiin. Viime kesän piti olla viimeinen, mutta pyynnöistä johtuen jatkamme vielä tämän kesän joten jos et ole vielä käynyt tai haluat esim. tuoda vieraasi näyttelyyn, se on vielä mahdollista. Pidämme näyttelyn avoinna sopimuksen mukaan puh. 045 1846 160 sekä lauantaina 29.6. klo 11.00 ja 20.7. klo 13 ja sunnuntaina 21.7. klo 15. Pääsymaksu 15 €/ hlö, alle 12 v ei pääsymaksua, sisältää opastetun näyttelyn ja retken linnoituksille sekä kahvit. Su 21.7. vapaa pääsy.
Mäntyharjulta ja itse asiassa 82 paikkakunnalta etelä- ja Keski-Suomessa löytyy ensimmäisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Myös Suomi, Venäjän Suurruhtinaskuntana oli ensimmäisen maailmansodan sytyttyä sotatilassa. Venäläiset olivat vahvistaneet jo aiemmin rannikkopuolustustaan Suomenlahden rantamilla sekä miinoittaneet Suomenlahden Pietarista Porkkala-Tallinna linjalle – toteuttaneet Pietari Suuren maa- ja merilinnoituksen. Venäläisten puolustussuunnitelman mukaan saksalaiset eivät pääsisi näin ollen meritse etenemään pääkaupunkiin, Pietariin. Manner-Suomeen jäi tämän jälkeen kuitenkin sotilaallinen tyhjiö, mitä kautta kuitenkin venäläiset arvioivat Saksan hyökkäävän Pohjanlahdelta kohti Pietaria. Sen johdosta puolustussuunnitelmaan otettiin ja toteutettiin Pohjoismaiden suurin työmaa: 100 000 suomalaista työmiestä rakensi kenttälinnoitteita kolmeen puolustuslinjaan, joista keskimmäinen kulki Kymijoki-linjaa, vanhaa valtakunnan rajaa pitkin myös Mäntyharjun kautta kohti Savonlinnaa ja Enoa.
Suomalaisten työmiesten lisäksi oli venäläisiä sotilaita enimmillään Suomen alueella 100 000, joista osa oli linnoitustöiden työnjohtotehtävissä, osa varsinaisessa linnoitustyössä. Heidän lisäkseen mukana oli myös venäläisiä sotavankeja, sekä mm. kiinalaisia ja kirgiisejä, joista viimeksi mainittuja myös mäntyharjulaisilla työmailla. Suomalaisista työmiehistä osa tuli linnoitustyömaille muilta paikkakunnilta hyväpalkkaisen työn perässä, mutta kun riittävästi työmiehiä ei löytynyt, venäläiset pakko-ottivat työhön paikallisia miehiä sekä taloista hevosia, työkoneita ja ruokatarvikkeita.
Linnoitteiden taisteluhaudat, joita paikkakuntalaiset kutsuvat juoksuhaudoiksi, tehtiin käsityönä, apuna vain dynamiitti räjäytystöissä ja hevoset kuormausajossa. Linnoitteita louhittiin ja kaivettiin Mäntyharjullavuosina 1915-17 Voikoski-Kallavesi–linjalle, Alhon tilalle peräti 4,3 km. Varsinaista sotilaallista käyttöä valtaisille puolustusrakennelmille ei kuitenkaan ajanoloon tullut, toki sisällissodassa 1918 esim. Miekan linnoitteita saatettiin käyttää punaisten vallatessa Miekansaaren valkoisilta. Linnoitustyöt keskeytyivät ja päättyivät koko Suomen alueella Venäjän maaliskuun ja lokakuun vallankumouksiin, kustannukset jäivät itsenäisen Suomen maksettaviksi.
Alhon kotimuseon näyttelyyn on kerätty mielenkiintoinen tietopaketti linnoitus- eli ns. patteritöihin johtaneista syistä, itse paikallisista töistä sekä siitä, mihin kaikkeen, esim. sisällissotaan patteritöillä oli vaikutusta. Tallella on myös joitakin esineitä, mm. dynamiittihylly tuolta patteritöiden ajalta. Tietoja yleisesti linnoitustöistä on hyvin vähän, sillä ne suunniteltiin ja johdettiin Pietarista käsin sortokauden sensuurin ja sotasensuurin aikaan. Venäläiset veivät Suomesta poistuessaan asiakirjat ja tarvikkeet tai hävittivät ne. Heti kohta alkanut sisällissota Suomessa puolestaan vei sitten kaiken muun huomion näissä asioissa. Paikallisesti on kuitenkin säilynyt monenlaisia, mainioita tarinoita, joita nyt on nostettu esille. Linnoitustöistä on myös olemassa tutkimustietoa, mihin näyttely myös perustuu.
Näyttely toteutetaan opastetusti ja se antaa pohjatiedot retkelle, kun näyttelyn jälkeen on mahdollista tutustua paikan päällä Museoviraston aikanaan Naulasalmella kunnostamalle kenttälinnoitteelle. Tuo kenttälinnoitteen osa sijaitsee vanhalla raja-alueella, missä aikanaan on lyöty rajamerkit niin heimo-, linnalääni- kuin valtakunnan rajoillekin. Retkellä linnoituksille tutustumme myös näihin rajatietoihin.
Tervetuloa mukaan!